torstai 29. syyskuuta 2011

Pump up!


Pithän se arvata että nukuin pommiin ja myöhästyin saksankokeen kuunteluosiosta! Noh ei voi mitään, täytyy vain toivoa että muu koe menis paremmin. Huomenna alkaa uus jakso ja ärsyttää kun kaikki hyppärit on keskellä päivää.



Tuli käytyä bodypumpissakin tänään pitkästä aikaa. Jaloissa ja käsissä tuntuu ihan mukavasti. Täytyy myöntää että tää on meikäläiselle sopiva laji. Zumbaakin on kokeiltu mutta siinä mulla menee askeleet niin pahasti sekaisin ettei siitä loppujen lopuksi tule muutakuin huitomista. Tientenkin siellä oli kans varmaan yksi meidän lukion hyvännäköisimmistä tytöistä. Tuli siinä pieni kateus kun toinen on timmissä kunnossa ja todella kurvikas ja itse on tämmöinen bodarin ja lyllerön sekoitus :D

Huomenna menis taas kotia ja vois käyä äidin ja tädin kans vaeltamassa ja ehkä kattomassa yks stand up- esitys. Tekis kyllä mennä kun haluttaa nauraa veet silmissä. Sillävälin joutuu tyytymään pelkkiin videoihin.

 
Tää tyyppi on aivan huippu :D Varsinkin kun se ei tunnu häpeävän mitään. 

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Dancing only in the dark

Parin päivää ilman nettiyhteyttä todisti että oon nettiriippuvainen :D. Mitäpä tämmöinen yksinäinen ihminen muutakaan vapaa-ajalla tekis kuin datais...
Jännittää vähän mitä noista kokeista oikein tulee numeroksi. Matikka meni hiukan paremmin mitä aluksi luulin, ruotsia en saanut luettua kunnolla ja kyllä sen huomasikin. Huomenna olis vielä saksan kokeet eessä. Eksäkin on jättänyt mut rauhaan ja olenkin ainoastaan nähnyt sen skootterin ammattiopiston pihassa. Päätäkin särkee koska koko asunnossa haisee tärpätti tai joku muu vastaava kun yläpuolella korjaillaan yhteyksiä.
Tuli jakson vaihtumisesta mieleen että vanhojentanssiharkat alkaa myös. Ilmottauduin vanhojen kurssille mutta en sittenkään aio mennä tanssimaan. Hain aika myöhässä paria, joten kaikki pojat oli jo vietyjä, tai no melkein kaikki. Kysyin kahdelta sellaiselta joiden ajattelin jotenkin sietävän minua. Toisella oli jo pari ja toinen kieltäytyi muuten vaan. Ykkösistä en tunne ketään, joten en viitsinyt kysyä niitäkään. Ainut vaihtoehto oli siis olla menemättä sinne. Jotenkin tuntuisi liian nololta mennä kurssille ilman paria, ja joutua sitten tanssimaan sellaisen kanssa joka toivoisi ettei olisi joutunut parikseni...


Täytyy myöntää että ajatus olla päivä prinsessana olisi kiva mutta hautaan sen mahdollisuuden. Toisaalta olen meidän luokasta ainoa joka ei tanssi, sillä poikia on 24 ja tyttöjä 8, rinnakkaisluokilla määrät ovat toisinpäin. Sekin tekee tästä hommasta kiusallisen. Alkaahan se myös kismittää kun toiset hehkuttavat mekkojansa yms yms mutta ajattelen vain että säästän aika ison summan kun en tanssi.

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Vartalokuva ongelmia...

Viikonloppu tuli ja meni hyvin tylsissä merkeissä: kotona ollessa matikan kokeisiin lukien ja herkkuja ahmien...
 Näinä viikkoina olen syönyt aivan käsittämättömän paljon ja koko ajan meinaa närästää. Tosin en syö nälkään vaan tylsyyteen ja suruun. Pitäis kyllä vähentää reippaasti syömistä että lähtis paino tippumaan kun  kehonkoostumusmittauskin olisi kohta lähellä. Viime keväänä mittani oli 167cm/69.6kg, bmi oli 25.0 (eli lievästi ylipainoa) ja rasvaa kehossa oli 20.7%. Särähtää tuo bmi ikävästi vaikka tiedän että mulla paino suurimmaksi osaksi johtuu suuresta lihasmassastani. Silti olisi parempi jos rasvaprosentti olisi lähempänä 19:sta.. näkyisi lihakset paremmin ja mahakin näyttäisi pienemmältä. En siis haluaisi laihtua anorektikko tapaan. Vaikka ihailenkin joidenkin siroutta niin se ei onnistuisi multa ollenkaan. Haluaisin enemmänki lihaksikkaan, fitnestyyppisen vartalon niiku tässä:
Tosin meikäläisellä ei riittäs itsekuri noinkaan timmiin muotoon. :D

Kehossani eniten inhoan mahaani. Vaikka mulla ei sinäänsä ole jenkkakahvoja, niin se on iso ja sivusta katsottuna näytän ihan raskaana olevalta. Varsikin kun maha on turvoksissa niin se on aivan hirveä pallo. Lisäksi aika suureen ulkomuotooni nähden mulla on naurettavan pienet tissit, 75a! Pienet tissitkin lisäävät vain vaikutelmaa siitä että mulla on iso maha. Joskus on todella noyryyttävää katsoa kun laittaa urheilurintsikat päälle ja sitten huomaakin että mahanympärys näyttää isommalta kuin rinnanympärys niinkuin jollakin 5 vuotiaalla pikkutytöllä. Jos mahani olisi litteämpi niin en välittäisi minkä kokoiset rintani olisivat.

 Kun tämä ainakin pari vuotta kestänyt vatsan pienentämisyritys ei ole onnistunut mitenkään niin olen harkinnut kokeilevani e-pillereitä, kun ne kuulemma joillakin oikeasti auttavat rintojen kasvussa. Tosin pelkään että ne vaikuttaisivat minun tapauksessa vain turvottavasti ja saisin ei toivottuja liikakiloja sen sijaan.


torstai 22. syyskuuta 2011

Ei tästä tule mitään

Eksä taas vittuli mulle ja tuntuu että pää räjähtää.
Pitää vaan yrittää nollata ajatukset ja keskittyä kokeisiin.

Tää biisi kertoo hyvin tunteeni sitä kusipäätä kohtaan.

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Kuningas idea

Huoh todella tylsä päivä, en ole tehnyt muuta kuin makoillut sängyllä koko päivän. Koeviikon tyhjän koodin takia mulla ei ollut kouluakaan tänään. Tiedän että olisi pitänyt lukea perjantaina olevaan fysiikan kokeeseen mutta sain vain pari sivua lukastua.....
Eilisestä huorittelusta sain tässä idean: Voisin oikeastikin alkaa myymään itseäni! Siitä saisi kuitenkin jonkun verran ja uskon että jaksaisin sellaisia "irtosuhteita" ilman kovin pahoja psyykkisiä ongelmia. En ole kuitenkaan sinäänsä pitänyt kenestäkään pojasta pitkään aikaan (eikä kukaan minusta). En ole oikeastaan koskaan itkenyt pojan takia, en edes tämän viimeisimmän ongelmatapauksen kanssa.
Hmm... eksä laitto viestiä että tietäs mulle jonku pojan (ei siis tuota ideaani ajatellen, en ole kertomassa siitä kenellekkään). Jonku ihmeen puoli thaimaalaisen sukunimen perusteella.  Lopuksi laitto vietin että siitä tulee isä. Mitäköhän se taas vittulee mulle, kun kertoo panneensa jonku pissiksen raskaaks?
 Nyt pitää kyllä laittaa kohta nukkumaan, sen verran outoa informaatiota saanu tänään.
Öitä

tiistai 20. syyskuuta 2011

Urheilua ja huorittelua

Mikäs sen ihanampaa kuin olla kello 8.00 urheilukentällä tekemässä 3000m testijuoksua, varsinkin kun aamulla ilma oli pakkasen puolellakin. Pyöräillessäni kentälle exäni tuli vastaan skootterillaan eikä viitsinyt edes katsoa minuunpäin. Tulipa muutama luokkalaistanikin vastaan.
Noh juoksu meni ihan ok. 13min 35s. Aikalailla sama kuin viime kevään testitulos, joka tosin tehtiin sisähallissa. Juoksun päälle meillä oli taito ja koordinaatio juttuja mutta tuntu surkealta tehdä niitä kun jalat oli jumissa.
Koulupäivä oli tavallinen: helvetin tylsä ja yksinäinen. Juttelin vain erään hiken kanssa niitänäitä, sillä hän on ainoa jonka kanssa olen jotenkuten ystävystynyt lukiossa. Sain tänään myös muutamia pistokkaiden ja aineenpalautuksia ja arvosanat vaihetelivat kasista neloseen..
Noh iltapäivästä myös exä tuli käymään luonani ja siinähän sitten oltiin aika lailla toistemme kauloissa kiinni, muuten vain juttelimme suoraansanottuna pelkkää kevyttä paskaa. Hän lähti lastenvahdiksi isosiskonsa lapsille. Kuitenkin lähdettyään hän laittoi viestin menevänsä oikeasti erään toisen tytön luo ja halusi ettemme näkisi enään ikinä. (Koko suhteemme aikanakin käsittelimme vaikeat asiat viestien välityksellä kuinka lapselliselta se kuulostaakin). Tunsin itseni aika nöyryytetyksi, mutta lopuksi nauroin vain tyypin kaksnaamaisuudelle. En viitsinyt vastata hänen viestiinsä, ja myöhemmin hän kyselikin miksen vastaa. Kerroin olevani kyllästynyt hänen pelleilyynsä jolloin hän haukkui minut huoraksi. Alkoi kyllä vähän naurattaa ja myönnän itsekin käyttäytyneeni kuin huora kun sillälailla hyppäsin häneen kiinni, vaikka hän on ennenkin haukkunut ja pelleillyt kustannuksellani. Nytpä siitäkin on merkki kaulassa.
Onneksi en ole mennyt hänen kanssaan silti sänkyyn.

maanantai 19. syyskuuta 2011

Pieni tarina

Olipa kerran pieni tyttö, joka asui pienessä kylässä vailla huolen häivää. Tytöllä oli kavereita ja hän oli iloinen sekä onnellinen. Tytön mennessä yläasteelle hän masentui ja erkaantui ystävistään. koulussa hän keskittyi opiskeluun ja vapaa-ajalla hän urheili. Olo oli välissä niin tukehduttava että hän itki usei ennen nukahtamistaan. Hän halusi vain paeta pahaa oloa ja yksinäisyyttä, joten hän sinnitteli yläasteen läpi.
Ydeksännen luokan päättäjäiset tuli ja tyttö oli helpottunut. Hän sai onnekseen kuulla päässeensä toiselle paikkakunnalle lukioon kuten oli toivonutkin .Jokin meni kuitenkin pieleen ja tyttö ei ystävystynyt muiden kanssa, vaan jäi entistä yksinäisemmäksi. Hän rakastui myös erääseen poikaan, joka myöhemmin vain särki tytön sydämmen.
Opiskelukaan ei enään häntä kiinnosta, ja kokeista hän vetää vitosia ja kutosia. Kilpaurheilu tuntuu ainoana asiana vievän häntä eteenpäin. Tosin sekin tuntuu joskus olevan pakkopullaa.
Huono itsetunto on myös saanut hänet kärsimään lievästä syömishäiriöstä. Tyttö on ajatellut myös ajatellut itsemurhaa, mutta hän ei halua satuttaa äitiään, joka on kärsinyt ja tehnyt kaikkensa tytön vuoksi.

Tämä oli siis pieni tarina elämästäni. Kerron jatkossa siitä sekä nykyhetken tapahtumista lisää.
Tervetuloa blogiini :)